Virtsankarkailu naisilla - yleinen, mutta vaiettu vaiva

 Virtsankarkailu eli inkontinenssi on monelle naiselle tuttu, mutta usein vaiettu ongelma. Arviolta joka kolmas nainen kärsii jossain elämänsä vaiheessa virtsankarkailusta, erityisesti synnytysten jälkeen tai vaihdevuosien myötä. Vaikka kyseessä on yleinen vaiva, moni kokee häpeää tai epätietoisuutta avun hakemisessa.

Ponnistusinkontinenssi 

• on yleisin virtsankarkailumuoto naisilla. Virtsaa karkaa fyysisen ponnistuksen yhteydessä, kuten yskiessä, nauraessa, hyppiessä tai painavia esineitä nostaessa. Sitä esiintyy usein synnytyksen jälkeen, kun lantionpohjan lihakset ovat heikentyneet raskauden myötä. 

Pakkoinkontinenssi (ylivirittynyt rakko) 

• virtsaaminen tarve tulee äkillisesti ja voimakkaasti, eikä vessaan ehdi aina ajoissa. Tähän liittyy usein rakon yliaktiivisuutta, ja syynä voivat olla hermoston häiriöt tai ärtynyt rakko.

Sekamuotoisessa inkontinenssi

• yhdistyy ponnistus- ja pakkoinkontinenssin piirteet. Nainen voi kokea sekä yllättävää virtsaamistarvetta että virtsankarkailua ponnistuksen yhteydessä.

Ylivuotoinkontinenssi 

• on harvinainen virtsankarkailun muoto, jossa virtsarakko ei tyhjene kunnolla, ja virtsaa tihkuu pikku hiljaa. Tämä on yleisempää miehillä mutta voi esiintyä myös naisilla erityisesti neurologisten sairauksien yhteydessä.

Hyvä uutinen on, että virtsankarkailuun on saatavilla apua. Lantionpohjalihasten harjoittaminen, fysioterapia, elämäntapamuutokset ja tarvittaessa lääkkeet tai leikkaushoidot voivat merkittävästi helpottaa oireita. Myös virtsankarkailusuojat tarjoavat arkeen turvaa. Tärkeää on kuitenkin hakea apua ja saada oikeanlaista hoitoa.

Virtsankarkailusta kannattaa puhua - apua saa, ja elämänlaatu voi parantua huomattavasti.

Miesten virtsaamisen jälkeinen tiputtelu- yleinen, mutta vaiettu vaiva

 Moni mies kokee virtsaamisen jälkeistä tiputtelua, eli tilannetta, jossa virtsaa valuu vielä hetken virtsaamiskerran jälkeen. Tämä vaiva on kiusallinen, mutta se on erittäin yleinen, erityisesti iän karttuessa. Tiputtelu ei aina liity varsinaiseen inkontinenssiin, vaan voi johtua esimerkiksi siitä, että virtsaputkeen jää pieni määrä virtsaa, joka valuu pois vasta liikkeen tai asennon muutoksen jälkeen.

Miksi tiputtelua tapahtuu?

• Yleisimmät syyt ovat:
• Virtsaputkeen jäänyt jäännösvirtsa
• Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvi
• Lantiopohjan lihasten heikentyminen
• Virtsarakon tyhjenemisen haasteet

Vaiva voi olla harmillinen erityisesti työpäivän aikana tai tilanteissa, joissa halutaan välttää kosteita tahroja alusvaatteissa tai housuissa.

Mitä asialle voi tehdä?

• Lantiopohjalihasten harjoittaminen voi auttaa parantamaan rakon hallintaa
• Kaksivaiheinen virtsaaminen eli virtsaamisen jälkeen hetken odottaminen ja uudelleen yrittäminen voi auttaa tyhjentämään virtsarakon kokonaan
• Imukykyiset miesten virtsankarkailusuojat, 

Tiputtelu ei ole syy häpeään - siihen on olemassa helppoja ja huomaamattomia ratkaisuja, jotka tekevät arjesta mukavampaa ja itsevarmempaa. 

Virtsankarkailu sekä neurologiset sairaudet

 

Virtsankarkailu on myös neurologisten sairauksien seuralainen. Aivohalvauspotilaista akuutissa vaiheessa 40-60% esiintyy virtsankarkailua. Heistä 12 kuukauden kuluttua 38% kärsii virtsankarkailun oireista ja loppuelämän ajan 24%. Dementiapotilaista kotona asuvilla miehistä 35% ja naisista 37% esiintyy virtsankarkailua ja pitkäaikaishoidossa virtsankarailua esiintyy 78%. MS-taudissa virtsankarkailua esiintyy 51% ja Parkinsonin tautia sairastavilla 33%. Eri tutkimuksissa annetaan erilaisia arvioita, mutta muistisairailla, MS-tautia ja Parkinssonin tautia sairastavilla virtsankarkailun oireet etenevät taudin mukana.

MS-tauti ja virtsankarkailu

Ms-taudissa virtsankarkailun aiheuttaa yleensä neurologisten hermoreittien rappeutuminen. Joskus nuorilla virtsankarkailu voi olla ensimmäinen MS-taudin oire. Oireet ilmenevät jatkuvana virtsaamisen tarpeen tunteena, pakkoinkontinenssina sekä kiireenä päästä virtsalle. Virtsatieinfektiot ovat yleisiä, koska rakko ei tyhjene kunnolla ja rakkoon jää jäännösvirtsaa. Ulosteinkontinenssia esiintyy myös MS-taudissa. Lisäksi MS-tautia sairastavilla inkontinenssiin vaikuttaa muut taudin oireet, jotka vaikeuttavat WC:hen menoa, kuten vaikeutunut liikkuminen, huono tasapaino ja spastisuus. Jäännösvirtsan aiheuttamia oireita voidaan vähentää kertakatetroinnilla.

Parkinsonin tauti ja virtsankarkailu

Parkinsonin taudissa virtsaamisoireita aiheuttaa autonomisen hermoston häiriöt. Virtsaamishäiriöt ovat yleensä yöllinen virtsaaminen tarve, yliaktiivinen rakko, epätäydellinen rakon tyhjeneminen, virtsaamispakko, tiheä virtsaisuus ja inkontinenssi. Oireita voidaan helpottaa suunnittelemalla WC-käynnit sopiviin aikoihin, silloin, kun lääkityksen vaikutus on parhaimmillaan. Tällöin liikkuminen onnistuu helpoiten.

Aivohalvaus ja virtsankarkailu

Virtsankarkailua esiintyy aivohalvauksen yhteydessä 40-60 % sairaalaan joutuneista. Jos aivohalvauksen alkuvaiheessa ilmenee virtsankarkailua, ennakoi se monesti huonoa toipumisennustetta.  Virtsankarkailu saattaa estää kuntoutukseen osallistumista, jos sairastunut kokee ahdistusta ja häpeää. Lisäksi virtsankarkailu vaikuttaa omaisiin ja suhteisiin ja virtsankarkailu voi olla yksi syy, miksi sairastunut ei voi palata kotiin sairastumisen jälkeen. Vaihtoehtoisilla hoitomuodoilla, kuten akupunktiolla, sähköakunpunktiolla ja kuivakuppauksella voi olla jonkin verran vaikutusta virtsankarkailun vähenemiseen. Myös TENS-hoito voi vähentää inkontinenssin oireita.

Dementia ja virtsankarkailu

Dementia lisää virtsankarkailun riskiä. Liikkuvat muistisairaat ovat yleensä pidätyskykyisiä, mutta muistisairauden edetessä myös virtsankarkailu lisääntyy. Tällöin kyseessä on tiedostamaton virtsankarkailu. Muistisairailla miehillä ja naisilla virtsankarkailua esiintyy yhtä paljon. Joissain muistisaurauksissa virtsankarkailu on ensimmäinen tyyppioire, esim. otsalohkomuistisairauksissa ja NPH-oireyhtymässä (normaalipaineinen hydrokefalia). NPH-oireyhtymässä oireet ovat yleensä tiheentynyt virtsaamisen tarve sekä pakkoinkontinenssi.

Virtsankarkailu synnytyksen jälkeen

 

Ponnistusinkontinenssista eli tahattomasta virtsankarkailusta fyysisen ponnistuksen yhteydessä kärsii 25 % naisista 3 kuukauden aikana synnytyksen jälkeen. Vaikka virtsankarkailu ei ole henkeä uhkaava tila, vaikuttaa sen kielteisesti naisen hygieniaan, sosiaaliseen elämään, uneen ja seksuaalisuuteen sekä lisää ahdistuneisuutta ja masennusta. Virtsankarkailuongelma on yleinen synnytyksen jälkeen, mutta sitä ei raportoida terveydenhuollossa riittävän usein ja siten sen hoito ei ole riittävää. Ainoastaan puolet virtsankarkailuongelmista kärsivistä keskustelee aiheesta terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa.

 Hannigan, B. Screening for Stress Urinary Incontinence at the 6-week Postpartum Visit artikkeli kuvailee projektia, jossa selvitettiin virtsankarkailun seulontaa ja sen yleisyyttä synnyttäneillä naisilla.  Seulonta tehtiin naisille, kun synnytyksestä on kulunut kuusi viikkoa. Projektin kohteena olevassa terveydenhoitoyksikössä ei ollut aiemmin selkeää menetelmää seuloa ponnistusvirtsankarkailun esiintymistä synnyttäneillä naisilla. Projektin tarkoituksena oli siis ottaa käyttöön ohjelma, jonka avulla virtsankarkailua seulotaan sekä ottaa mukaan jatkohoitosuunnitelma naisille, joilla virtsankarkailua esiintyi.

Ennen seulonnan aloittamista klinikalla kävi 10 viikon aikana 99 synnyttänyttä naista ja kenellekään naisista ei ollut tehty kyselyä virtsankarkailusta ja vain yksi heistä sai virtsankarkailu diagnoosin. 10 viikon aikana, jolloin seulonta tehtiin strukturoidun kyselyn avulla, klinikalla kävi 103 synnyttänyttä, 77 heistä tehtiin seulonta ja 22 heistä esiintyi ponnistusinkontinenssia.

Projektin seurauksena todettiin, että seulonnan avulla voidaan diagnosoida synnyttäneiden naisten ponnistusinkontinenssi ja terveydenhuollon henkilöiden on helpompi löytää siitä kärsivät naiset. Seulonnan avulla voidaan löytää ne henkilöt, jotka ovat aiemmin kärsineet vaivasta hiljaa.

Suomessakin olisi tarve vastaavalle seulonnalle ja virtsankarkailun puheeksi ottaminen neuvolassa tulisi olla rutiinitoimenpide. Keskustelu ei saa jäädä vain yhden kysymyksen varaan, koska kaikki eivät halua myöntää, että heillä esiintyy virtsankarkailua tai pientä lirahtelua silloin tällöin ei tunnisteta virtsankarkailuksi. Siksi strukturoitu kysely on yksi hyvä työkalu löytää virtsankarkailusta kärsivät äidit.

Lopuksi muutama fakta ja ajatus virtsankarkailusta synnytyksen jälkeen

• Pihtisynnytys lisää virtsankarkailun riskiä enemmän kuin imukuppi- ja normaali alatiesynnytys
• Jopa viidennellä synnyttäneistä esiintyy virtsankarkailua vuosi synnytyksen jälkeen
• Ulosteenkarkailu synnytyksen jälkeen on tarpeellista ottaa puheeksi lääkärin kanssa, se ei ole normaalia
• Virtsankarkailusta ei puhuta tarpeeksi neuvoloissa
• Raskaana olevia ja synnyttäneitä tulee tiedottaa enemmän virtsankarkailusta ja siitä, että siihen on saatavilla apua.

Joogalla helpotusta virtsankarkailuun

 

Pääsääntöisesti virtsankarkailun hoitona käytetään lantionpohjan vahvistamista ja toissijaisena lääkehoitoja tai kirurgisia toimenpiteitä. Lääkityksestä tulee usein sivuoireita ja kirurgiset toimenpiteet ovat viimeinen vaihtoehto virtsankarkailun oireiden hoidossa. Oireiden hoitoon voidaan käyttää myös vaihtoehtoisia keinoja ja jooga on yksi niistä.

Erään tutkimuksen mukaan keski-ikäiset tai vanhemmat naiset hyötyvät tarkoin suunnitelluista jooga-asennoista ja harjoituksista. Tässä tutkimuksessa oli käytetty Hatha-joogan asentoja. Harjoitteita tehtiin ryhmässä sekä kotona kolmen kuukauden ajan.

Harjoitteiden avulla naiset oppivat kontrolloimaan lantionpohjan lihaksiaan. Jooga lievittää myös ahdistusta ja stressiä, jotka mahdollisesti lisäävät virtsankarkailun oireita entisestään. Kolmen kuukauden jälkeen ponnistusvirtsankarkailun oireet vähenivät 76% osallistujista ja pakkovirtsankarkailun oireet vähenivät 30 % osallistujista.  

Vaikka tutkimuksen otanta oli pieni ja tutkimukseen osallistuneet olivat liikkuvia, on tulokset rohkaisevia, kun etsitään uusia erilaisia ratkaisuja vähentää virtsankarkailua ja parantaa elämän laatua.

Tutkimus on julkaistu tammikuussa 2019 American Journal Of Obstetrics and Gynecology- lehdessä:

Huang, A, etc. 2017. A group-based yoga program for urinary incontinence in ambulatory women: feasibility, tolerability, and change in incontinence frequency over 3 months in a single-center randomized trial

Ikääntyneiden virtsankarkailu ja virtsankarkailu laitoshoidossa

Virtsankarkailu yleistyy ikääntymisen myötä etenkin monisairailla laitoshoidossa olevilla naisilla sekä dementoituneilla vanhuksilla.Yleisimmät syyt virtsankarkailuun ovat vanhenemisesta aiheutuvat muutokset. Näitä ovat mm. munuaisten konsentraatiokyvyn heikkeneminen, virtsarakon tilavuuden pieneneminen, detrusorlihaksen heikkeneminen, anatomiset muutokset lantionpohjassa (atrofia, eturauhasen suurentuminen), miehillä retentio (ylivuotoinkontinenssi).  Lisäksi virtsankarkailuun vaikuttaa keskushermoston sairaudet, esim. delirium, dementia, aivohalvaukset jne, infektiot, ummetus sekä invasiiviset hoidot ja leikkaukset. Yksi tärkeä syy on myös normaalin virtsaamisen esteet laitoshoidossa. Ikääntyneillä kognitiivisten toimintojen ja lääkkeiden vaikutus virtsankarkailun taustalla on tärkeä selvittää.

• Jos ikääntyneellä on kolme perussairautta, riski virtsankarkailuun on kolminkertainen verrattuna ikääntyneisiin, joilla on korkeintaan kaksi perussairautta
• Virtsankarkailu on useasti alidiagnosoitu sairaus myös ikääntyneillä.
• Virtsankarkailu yhdistetään masennukseen, sosiaaliseen eristäytyneisyyteen, kaatumisiin, murtumiin ja kykyyn asua itsenäisesti.
• Nokturia eli yövirtsaaminen kuormittaa omaisia sekä lisää kaatumisen riskiä, kun wc:ssä joudutaan käymään myös yöaikaan.  
• Virtsankarkailu yleisesti kuormittaa omaishoitajia ja virtsankarkailun esiintyminen lisää laitoshoidon riskiä. Virtsankarkailu on yksi tärkeimmistä syistä avuntarpeen lisääntymiselle ja tuetumpaan asumismuotoon siirtymiselle.
• Hoivakodeissa asuvilla noin 1/3 on virtsankarkailua. Virtsankarkailun yleisyys lisääntyy 10 vuoden hoitokodissa asumisen jälkeen 6%. Noin puolella, joilla esiintyy virtsankarkailua, ei ole hoitosuunnitelmaa inkontinenssiin.
• Aivohalvaus ja dementia lisää virtsankarkailun riskiä hoivakodissa asuvilla ikääntyneillä. Virtsankarkailua esiintyy muistisairailla miehillä ja naisilla yhtä paljon. Pääsääntöisesti liikkuvat muistisairaat ovat pidätyskykyisiä, mutta muistisairauden edetessä myös virtsankarkailu lisääntyy ja silloin puhutaan ns. tiedostamattomasta inkontinenssista.
• Hoivakodeissa asuville vanhuksille virtsankarkailu voi aiheuttaa hygienia- ja iho-ongelmia, univaikeuksia ja elämän laadun heikkenemistä.
• Säännöllinen avustaminen WC:n vähentää virtsankarkailun oireita. Hoivakodeissa asuvat eivät välttämättä pääse tarpeeksi usein WC:n.
• Kun ikääntyvällä esiintyy virtsankarkailua, sen taso tulisi arvioida, joiden avulla hoitohenkilökunta voi pohtia tapoja edistää ikääntyvän kontinenssia. Hoivakodeissa asuvien WC avustaminen tulisi olla osa hoitorutiineja. Joskus toimenpiteet eivät ole mahdollisia, etenkin jos ikääntyvä on monisairas, liikkumaton ja kognitiivinen tila on alentunut. Näissä tilanteissa on yleensä parempi, että ikääntyvälle taataan hyvä ja arvokas hoiva.
• Kun WC:n pääsyyn lisätään fyysinen harjoittelu, virtsankarkailun oireet vähenevät.
• Hoitajien suhtautuminen ikääntyvän tarpeeseen päästä WC:n ja ikääntyvän yksilöllinen huomioiminen sekä yksilöllinen huomioiminen vähentävät virtsankarkaamista.
• Hoitajien tiedon ja ymmärryksen lisääminen WC:n avustamisen tärkeydestä on myös yksi tekijä virtsankarkailun vähentämiseen.
• WC:n avustaminen on vähentää jätettä ja vaippojen kulutusta sekä vaatteiden ja lakanoiden vaihdon tarvetta.
• WC:ssä käyminen on ihmisoikeus.
• Jos hoivakodissa asuva joutuu sairaalahoitoon, olisi tärkeää, että rakonhallinnasta huolehdittaisiin myös sairaalajakson aikana.

Se, miksi virtsankarkailuun ei haeta apua on, että sen ajatellaan kuuluvat osaksi vanhenemista, sitä hävetään ja siksi, että ei tiedetä, että virtsankarkailua voidaan arvioida ja hoitaa. Siksi on tärkeää, että tietoisuutta virtsankarkailusta lisätään myös vanhemman väestön keskuudessa ja että vanhemmilta henkilöiltä tutkittaisiin mahdollinen virtsankarkailu. Virtsankarkailu vähentää tutkitusti elämänlaatua, joten on tärkeää, että se huomioidaan ikääntyneiden hoidossa.

Aikuisten teippivaipat – miten valita oikea vaihtoehto?

Virtsankarkailu on yleinen, mutta usein vaiettu vaiva, joka koskettaa tuhansia suomalaisia. Onneksi nykyään on saatavilla laadukkaita ja huomaamattomia aikuisten vaippoja, jotka parantavat merkittävästi käyttäjän elämänlaatua. Yksi suosituimmista vaihtoehdoista on aikuisten teippivaippa, joka tarjoaa luotettavan suojan myös vaativiin tilanteisiin.

Miksi valita teippivaippa?

Teippivaipat ovat erityisen hyvä valinta henkilöille, jotka tarvitsevat apua pukeutumisessa tai viettävät aikaa vuoteessa. Niiden rakenne mahdollistaa vaipan vaihdon ilman, että käyttäjää tarvitsee siirtää, ja uudelleensuljettavat teipit tekevät käyttökokemuksesta joustavan sekä käyttäjälle että hoitajalle.

Kenelle teippivaippa sopii?

• Vuodepotilaille

• Liikuntarajoitteisille

• Yöaikaiseen käyttöön

• Henkilöille, joilla on runsasta virtsankarkailua tai ulosteinkontinenssia

Teippivaippojen ominaisuudet

Modernit teippivaipat, kuten Super Seni teippivaipat, ovat enemmän kuin pelkkä suoja – ne on suunniteltu mukavuutta ja ihoystävällisyyttä ajatellen. Pehmeä materiaali, hengittävä rakenne ja anatominen muotoilu ehkäisevät ihoärsytystä ja varmistavat hyvän istuvuuden. Elastinen vyötäröosa lisää käyttömukavuutta erityisesti pitkäaikaisessa käytössä.

Näin valitset oikean koon

Vaipan istuvuus vaikuttaa paitsi mukavuuteen myös vuotosuojaan. Tärkein mitta on vyötärönympärys. Useimmissa vaipoissa on saatavilla kokovaihtoehdot Smallista Extra Largeen, ja jokainen koko on suunniteltu tietylle imukyvylle.

👉 Tutustu kokotaulukkoon ja löydä sopivin vaihtoehto täältä

Muista myös nämä

Kun valitset aikuisten vaippaa, kannattaa kiinnittää huomiota myös:

• Imukykyyn (ml)

• Ihonhoitoon – esim. vaippaihottuman ehkäisyyn sopivat tuotteet

• Vaihtoväliin – oikea tuote voi vähentää vaihtotarvetta

Super Seni teippivaipat voit ostaa suoraan kotiin toimitettuna täältä!